Pietari-Novgorod-Riika-Kaunas-Gdansk-Rostock-Hvide Sande-Hirtshals-Oslo-Tukholma
(12.05.2005-16.06.2005)

1.Päivä 12.05
Laiva saapui Pietariin aamulla 8 aikoihin. Yllätyksekseni samalla laivalla tuli
myös 2 venäläispyöräilijää jotka olivat olleet fillaroimassa Saksassa,
Hollannissa ja Belgiassa. Koska he asuivat samalla suunnalla kuin minne mä olin
menossa niin sain heiltä opastuksen oikealle tielle joka vei Moskovaan. Ajeltiin
aika röyhkeästi vilkkaassa liikenteessä, suorastaan pujotellen mentiin. Ilman
heidän apua olisin ollut aika kusessa, voisin sanoa tämän olleen erittäin hyvää
tuuria. Mun ei tehnyt mieli yhtään nähdä Pietarin nähtävyyksiä, sitten joskus
toiste. En kuitenkaan niin hullu ole, että pyörällä alkaisin tutustumaan
nähtävyyksiin eikä mua kyseinen kaupunki muutenkaan kiinnosta. Ajelin
ongelmitta kuumassa kevätpäivässä 137km. Yöksi asetuin jonnekin mutavellitien
varteen jossa vielä joku mieskin käveli ohitseni. Yöllä myös alkoi
ripottelemaan vettä mutta pysyin kuitenkin aika kuivana, olihan mulla nyt
mukana reissua varten mittatilaustyönä tehty makuupussin vesitiivis suojapussi.
Sen avulla piti pystyä nukkumaan myös rankemmassa sateessa. 137km.


2.Päivä 13.05
Aivan karmea päivä. Vettä tuli taivaan täydeltä ja huomasin myös olevani julkkis
kun ajelin ensimmäisen kaupungin ohitse, nimeltään Novgorod. Kaikki tuijottivat
mua, aivan kun eivät polkupyörää/polkupyöräilijää ennen olisi nähneet. Yritin
katsastella myös hotellia mutta ei ollut kuin 1 neljän tähden hotelli mikä
sattui löytymään, en ollut halukas menemään sinne koska se veisi parin viikon
budjetin saman tien. Jatkoin matkaa eteenpäin, vettä oli niin paljon, että
jalat kosketti veteen polkiessa. Hermot meinasi jo mennä kun pari kertaa
täräytin viemäriin jossa ei ollut kantta. Alku oli lähes tyrmäys, Venäjä oli
aika perseestä. Olinhan kyllä kuullut juttuja mutta luulin niitä vain niiden
ihmisten tarinoiksi jotka olivat käyneet Karjalassa. Talot oli aivan
ränsistyneitä hökkeleitä joissa mummot keppi kourassa käveli pihalla. Jos vettä
tuli niin tiet oli rakennettu niin ettei se vei vaan virtaa pois tieltä. Nämä
viemärit oli karmeita koska niitä ei nähnyt missä ne oli ja usein niistä
puuttui kansi.
Tässä vaiheessa hokasin myös, että jossain vaiheessa pitäis kai käydä kaupassa.
Hmm.. Sepä ei ollutkaan niin yksikertaista, mistähän sen kaupan löytäis?
Yhdessäkin rakennuksessa luki mulkku, onkohan kyseessä ompelimo?, viinakauppa?,
lääkäri? vai ruokakauppa? En tohtinut käydä katsomassa koska etenkin silloin kun
mä pysähdyin niin porukka suorastaan kerääntyi mun ympärille katsomaan mikä
kummajainen mä oikein olen. Etenkin he kiinnittivät huomion fillarin
laukkuihini.
Ai niin tosiaan, mullahan ei ole ruplia. Missä lukee exchange??? Ei missään! No
pankki täällä varmaan on kuitenkin, onhan kyseessä kuitenkin Novgorod. Ei kyllä
löydy yhtään mitään on vaan näitä paskoja kyriilisiä aakkosia joista en ymmärrä
höykäsen pöläystäkään. Pakko jatkaa matkaa tämä porukan tuijottelukin ahdistaa
niin paljon.
Sitten tuli mieleeni seuraavanlainen juttu kun olin ajanut 40 kilsaa
Novgorodista Moskovaan. Enhän mä kerta kaikkiaan selviä näillä eväillä
seuraavaan kaupunkiin ja jos siellä ei ole hotellia niin sitten
rekisteröityminen jää kokonaan tekemättä. Ei muuta kuin kuusikkoon nukkumaan ja
miettimään sitä miten tämä alku näin perseelleen meni. 108km.


3.Päivä 14.05
Takaisin Novgorodiin mutta sinnekin tuli enemmän matkaa kun sieltä poispäin
lähtiessäni, ajatuksissani ajelin tämän opastetaulun ohitse koska se oli taas
vaan ”venäjäksi”. Katsastelin tietysti hotellia mutta en löytänyt kuin tämän 4
tähden majoituksen jonne sitten rekisteröitymisen vuoksi oli pakko mennä.
Maksoin sitten 2 viikon budjetin kun asetuin yhdeksi yöksi sinne, 2500 ruplaa
mutta tämä oli pakko tehdä vain sen typerän viisumisäännön vuoksi jonka mukaan
viisumi pitää rekisteröidä 3vrk:n kuluttua maahan saapumisesta. Onnekseni sain
fillarin varastoon ja nyt oli aika lähteä kävellen kaupungille etsimään
kauppaa. Se löytyikin nyt jo aika helposti kun sai olla rauhassa, asettui vaan
joka putiikin eteen ja katsoi mitä ihmiset kantoi sieltä ulos. Rahatkin mä sain
vaihdettua jo hotellilla. Mutta jostain syystä mä tein päätöksen etten mä enää
jatka matkaa eteenpäin… Varmaan suurimpana syynä oli tämä ihmisten jatkuva
katsominen ja se etten mä tee englannin kielellä maassa yhtään mitään. 3
kuukautta pitäis olla oikeastaan puhumatta. Myöskin ei ollut kiva ajella siellä
tiellä jossa ei koskaan tiennyt mitä oli veden alla. Takamus ei ollut koskaan
ennen ollut näin kipeä, itse tiessä ei ollut vikaa mutta kun mä jouduin
seikkailemaan siellä pientareella ja missä milloinkin etten jää autojen alle.
Myöskin metsäyöpyjälle venäjä ei ollut suotuisa koska tietä reunusti pari
metriä leveä oja jatkuvasti, hyvin vaikea oli löytää yösijaa. Metsä myös oli
lähes tulvan vallassa.. Siis mä olin niin täynnä tätä venäjää jo alussa ja
etenkin niiden omaa ”loistavaa” kieltä. Haltin kalliit hanskat oli myös niin
surkeat kuin vaan voi kuvitella ”suurkiitokset” vaan sinne suunnalle, oli kiva
ajella kohmeessa olevilla sormilla. 60km.


4.Päivä 15.05
Koska maitojunalla en kotiin ole lähdössä niin kehitän mieleeni ajatuksen
lähteäkin idän suunnasta länteen. Seuraavana tavoitteena on Pskov, lännestä
tuulee ja niin saa tehdä aikalailla työtä jokaisen kilometrin eteen. Onneksi
sentään ei enää sada! Tie onkin nyt sellaista ropeloista jossa puolet tiestä on
päällystettyä ja puolet on lähtenyt pois. Niin kuoppaista kuin vaan voi
kuvitella, onneksi sentään vain vähän liikennettä. Yöksi pellonreunalle. 108km.


5.Päivä 16.05
Ajelin tavoitteena Viro, jonne en kuitenkaan selvinnyt aivan. Illalla oli jo
aikamoinen nestehukka koska mulla oli nestettä täksi päiväksi vain puoli
litraa. Ruokaa oli vain 1 nuudeliannos aamiaiseksi. Aika kunnioitettava
saavutus kuitenkin tuli poljettua. Yöksi pellonreunalle. 158km.


6.Päivä 17.05
Viimeiseltä Venäjän huoltsikalta sain ostettua 2,5 litraa pepsiä. Mulla oli niin
raju nestehukka, että tuntui aivan taivaalliselta tuo. Myös oli hienoa kun oli
enää pari kilometriä Viroon, pääseepäs eroon paskasta venäjästä toistaiseksi.
Tulliviranomaiset selitti mulle vaikka mitä mutta enhän mä osannut olla kuin
suu auki, jos eivät osaa kuin venäjää niin se ei ole mun ongelma! Pääsin
kuitenkin maasta pois ja muutos oli aivan huikea Venäjän ja Viron välillä.
Ensimmäisenä pisti silmääni Virossa jalkapallokenttä, eipä sellaista varmaan
Venäjällä ihan joka paikassa ole. Ainakaan pikkukylässä kuten millaiseksi Viron
Sisson voisi luokitella. Ruplillahan ei kauppaa Virossa paljon tehdä, joten tämä
päivä meni ilman ruokaa ja vain Pepsin voimalla. Kyllähän siitäkin jotain
energiaa saa. Selvisin jo aika pitkälle Latviankin puolelle jonne asetuin
nukkumaan metsään. Tämä yö selvitti myös hyvin selkeästi tämän makuupussin
vesitiiviin suojapussin toimivuuden, yöllä alkoi satamaan  ja 2 aikaan mun
makuupussi oli niin märkä etten voinut kertakaikkiaan enää nukkua… 137km.


7.Päivä 18.05
…Oli pakko nousta ylös ja seisoa sateessa 3 tuntia siihen asti kunnes tien
erotti. Heti kun näin tien niin läksin lämpimikseni polkemaan eteenpäin
unelmana majapaikan löytäminen, löysin aika helposti sellaisen Valmiera
nimisestä kaupungista, Latviassa oli jopa opastettu majoitukset kuten muissakin
sivistysvaltioissa. Olin aivan äimän käkenä kun hotellin henkilökunta osasi
puhua hyvin englantia.. Maksoin hienosta hiihtokeskuksessa sijaitsevasta
hotellista 10 latia eli n. 13-14 euroa. Tämän vuoksi oli myöskin aika pitää
ensimmäinen vapaapäivä, eihän enää ollut kiire minnekään. 48km.


8.Päivä 19.05
Kävin kaupassa, nukuin ja tv:llä kanavasurffailin 500 kanavaa edestakaisin.
Harmi kun sattui aurinkoinen sää välipäiväksi.

9.Päivä 20.05
Aika kevyesti meni matka Riikaan, jossa majoituspaikan löytäminen oli
tuuripeliä. Ensimmäinen hostelli oli täynnä, mutta sieltä neuvottiin seuraavaan
jossa oli 1 sänky vapaana. Huoneeseen sattui 2 virolaista ja italialainen joka
oli juuri tullut Oulusta opiskelemasta, juttelin aika paljon hänen kanssaan.
Kertoi käyneensä Oulun jälkeen Nordkapissa ja oli reissannut sieltä samantien
Baltiaan. Oli kuulemma Nordkapin suunnalla ollut uskomattoman paljon
polkupyöräilijöitä, jo niinkin varhaisessa keväässä. (Sinnehän minäkin sitten
joskus) 117km.


10.Päivä 21.05

Tein todella tyhmästi kun lähdin vain Riikasta ajelemaan johonkin suuntaan ja
loppujen lopuksi se asfaltoitu leveä tie loppuikin… Se tie vain vei jonnekin
pienelle asutusalueelle, harmitti vain se 30km. joka oli taas pakko polkea
takaisin Riikaan. Heitin lenkkiä ja vihdoinkin löysin sen Kaunasin opasteen.
(Mulla ei ollut karttaa tuosta alueesta koska venäjän kartta kattoi lähes
Riikan ja ajattelin selviytyä Puolaan ilman karttaa, köyhänä ja nuukana en
raaskinut ostaa karttaa tuosta pienestä alueesta) Yöksi pajuttuneelle pellolle,
Riikasta jotain 40 km. Kaunasin suuntaan. 130km.


11.Päivä 22.05

Aika jäykkää menoa, selvisin Liettuan puolelle yöksi pikkumännikköön miljoonan
hyttysen sekaan. 108km.


12.Päivä 23.05

Kuuma ja tuskainen päivä, aurinko porotti täydeltä terältä koko ajan. Jalatkin
paloi lopullisesti polvesta. Lisäksi kaikki paikat oli niin kipeät ettei
koskaan muulloin, vähän ihmetytti miten se pyöräilykunto olikin näin huono…
Ehkäpä se lähes täysin polkematon 2004 vuosi verotti jotain. Keidainiaihin
selvisin josta turisti-infon nainen neuvoi parhaaksi majoitukseksi motellin
6km:n päässä tästä kaupungista, sinne sitten ja kyseessä olikin todella hieno
motelli. Ei ollut valittamista missään, siksi maksoinkin samantien 2 yöksi
majoituksen. (niitä hyttysiä oli niin hirveästi, että oli pakko yöpyä välillä
sisälläkin hyvällä säällä) 100km.


13.Päivä 24.05

Hyvä ja täyttävä aamiainen, sain jopa massun täyteen. Koko päivän makoilin
sängyssä tv:tä katsellen.

Ikkunanäkymä motellista.

14.Päivä 25.05

Aamiainen oli hirmusuuri, leikkeleitä, paistettuja ja keitettyjä munia, jotain
salaattia, leipää ym.ym. Polkeminen hyvää ja leveää Via Balticaa oli todella
nautinnollista aurinkoisessa säässä. Yöksi pellolle Marijampolen jälkeen.
Kamerasta loppui patterit ja uudet Duracellit olivatkin tyhjiä!!! Aikamoinen
yllätys, että täysin uudet patterit niinkin ”hyvällä” merkillä kuin Duracell
ovatkin tyhjiä. Tämän vuoksi pari päivää jäi ilman kuvaamista, kun ei niitä
pattereita sitten sattunut löytymään mistään.. 128km.

15.Päivä 26.05

Aurinkoisessa säässä selvisin vihdoinkin Puolan puolelle 12 aikaan, rajanylitys
hoitui nopeasti tässäkin paikassa. Vaihteeksi söin taas paljon ja nautin
kauppojen edullisesta hintatasosta, mikä Suomessa maksaa 1 euron, maksaa se
Puolassa 1 zlotyn eli 0,25 euroa. Ei tietenkään kaikkien elintarvikkeiden
kohdalla ollut näin mutta aika monen. Yöksi hyttysten sekaan jälleen
pellonreunalle. 148km

16.Päivä 27.05

Perusajelua erittäin kuumassa säässä. Tie jota kuljin länteen oli 16-tie,
erikoinen kapeudellaan ja siitä, että puut oli paikoitellen aika paljon tien
puolella. Niitä puita olikin kolhittu autoilla ”kapeammiksi”. Majoitustakin oli
tarjolla runsaasti, yhdellä pätkällä 10km:n sisään löytyi 5 paikkaa. Joko
”zimmer frei” tyylistä, leirintäalue tai sitten vaan hotelli/motelli. Itsekin
jouduin menemään hotelliin hyttysten vuoksi, ärsyttää kun sää suosisi
ulkoilmamajoitusta ja ininisöiden takia joudut menemään hotelliin. Hotelli
sinällään oli kohtalainen 100 zlotyn hintaan nähden. Aamiainen sisältyi hintaa
kuten lähes aina. Tyynyt oli epämukavan suuria, Saksassa myös oli sama ongelma.
Jotenkin epäkäytännöllisen kokoinen metri kertaa metri tyynynkoko. Olstzyniin
jäi 10km. 133km.

17.Päivä 28.05

Ei hajuakaan kuinka lämpöistä oli mutta ei varmaan kauaksi jäänyt 30 asteesta.
Oksetti, päätä särki ja muutenkin oli aika huono olo. Lopetin polkemisen 45km:n
päästä Gdanskista. Yöksi rypsipeltoon. 137km.



18.Päivä 29.05

Aloitin polkemisen jo 7:lta aamulla kuumuuden takia. Itse Gdanskissa löysin
turisti-infon kohteliaan ja mukavanoloisen polskin avulla. Turisti-infon tyttö
antoi 2 hostellin esitettä joista etsinnän jälkeen löysin toisen sattumalta.
45km.


19.Päivä 30.05

Ukkoskuuroja koko päivän ajan, sattui hyvään saumaan vapari. Tosin sääennuste
lupasi tulevalle viikolle 12-16 asteen lämpötiloja, ei mitään kivaa säätä
etenkin sateen sattuessa. Gdansk oli kyllä aika kiva mesta, ei löytynyt
moitittavaa. Hienoja vanhoja rakennuksia ja paljon turisteja joka oli yllätys
itselleni.


20.Päivä 31.05

Jäykkää oli polkeminen tänäisenä päivänä. Suurin ongelma oli oikeastaan joka
päivä lännestä puskeva vastatuuli, se verotti matkaa ainakin 10-15km. Päivää
kohden. Joku vielä ehdotti, että polkisin Kiinasta Suomeen.. En enää ikinä ala
polkemaan pitkiä matkoja idästä-länteen. Tarpeeksi kokemusta tuosta nyt. Yöksi
koivikkoon jossa sain kasteltua itseni jälleen… 122km.


21.Päivä 01.06

Kesäkuun ensimmäinen päivä mutta sää aivan jotain muuta kuin kesäinen. Vettä ja
viileä 12-13 sateinen sää. Koska edellisyön jäljiltä oli makuupussi läpimärkä
niin ei auttanut muu kuin ottaa katollinen majoitus. Hyvänoloinen paikka tuli
lähellä Kolobrzegia, jonkinlainen saksalainen majatalo. Isäntäpariskunta ei
osannut sanaakaan enkkua ja itsekään en ole vielä tarpeeksi saksaa oppinut
joten perusasiat kävin läpi puhelimen kautta jossa oli joku heidän tuttu
englanninkielentaitoinen nainen. Hinta oli halpa 70zlotya aamiaisella. Miinus
oli lämmityksen puute. No onneksi se makuupussi kuivui ainakin vähän. 107km.


22.Päivä 02.06

Ajelin pientä kapeaa turistitietä 102-numeroinen. Tylsä päivä, vaikka kartan
mukaan tie olisi ollut näköalatie niin ei meri näkynyt kuin pari kertaa.
Juttelin myös erään hollantilaispyöräilijän kanssa joka ihmetteli maaston
mäkisyyttä, itse pidin aika tasaisena mutta muistin hänen tulleen hollannista
joten ymmärsin mitä hän tarkoitti! Hollannissahan ei mäkiä juurikaan ole. Yöksi
lähellä Miedzyzdrojea menin suureen luonnonpuistoon, kiipesin mäen päälle
suojaisaan paikkaan. Metsä oli suuri ja synkkä, ihankuin jostain
dracula-leffasta. Illalliseksi kokkailin pastaa ja aloin nukkumaan pehmoiseen
maastoon.Uskomatonta oli hyttysten puute en voinut kuin ihmetellä mihin ne
katosivat? 107km.


23.Päivä 03.06

Lossilla Saksaan, taloudellisesti oli erittäin fiksua käydä vielä Puolan
puolella Swinoujsciessa kaupassa. Lidlistä löytyi kaikkea kivaa evääksi. Päivä
oli kuuma ja kosteinen. Sain mukavan päivämatkan alle ja asetuin nukkumaan
pellolle joka oli 40 kilsaa Rostockista. 159km.


24.Päivä 04.06

Yöllä alkoikin ukostamaan todenteolla! Ei ollut taaskaan mitään mahdollisuuksi
säilyä kuivana joten sateen loputtua kyykin retkikeittimen edessä 3 tuntia,
siihen asti, että tuli valoisaa. Keittelin pastaakin siinä samalla…4:30
liikkeelle, Rostockiin 7:15 poljin vain lämpimikseni ja hitaasti. Turisti-info
aukesi 10 ja 11 aikaan jo löysin tämän Rostockin hienon ja uuden hostellin.
Lähinnä nukuin ja surffasin netissä. 55km.


25.Päivä 05.06

Välipäivä oli taas sitä samaa, kävelin kaupungilla, otin kuvia, surffasin
netissä ja tietysti nukuin.


26.Päivä 06.06

Kovaan ja kylmään vastatuuleen puskin Lübeckin kupeeseen, yöksi pellonreunalle.
113 km.

27.Päivä 07.06

Hyvää kyytiä jo lähelle Tanskaa. Yöksi asetuin asutuksen lähelle Husum nimisen
kaupungin kupeeseen. Ei löytynyt puskaa joten piti alkaa nukkumaan
lehmäaitauksen toiselle puolelle, vähän pelkäsin lehmien kerääntymisen viereeni
herättävän jonkun huomion, näin ei kuitenkaan käynyt. Ennen nukahtamista alkoi
oksettamaan ja kun oli aika tehdä tämä toimitus niin se menikin takaisin, hyvin
merkillinen asia.. Mistä lie johtunut.. Onneksi sadeton yö. 177km.


28.Päivä 08.06

Tämä päivä oli jo lähes tosissaan puurtamista. Ensimmäinen rajan ylitys tässä
reissussa jossa ei kysytty papereita, rajalla ei ollut minkäänlaista valvontaa.
Sää oli mukavan viileä sekä aurinkoinen. Mitään erikoista ei päivään sattunut,
mitä nyt sain ajella jotain 30 km. Turhaan kun oli tiet hakusessa yhdessä
vaiheessa. Yöksi pellolle lähelle Vardea. 200km.


29.Päivä 09.06

Kovaa vauhtia, kauniita maisemia, uskomattomia mäkiä, hikeä, nokkosia, poutaa.
Tanska yllätti mäkisyydellään, maisematkin oli erilaisia kuin oletin. Tuli ihan
lappi mieleen kun ajelin erittäin kaunista turistiseutua Tanskan
länsirannikolla. Varmaan reissun mukavin päivä, Tanska yllätti erittäin
positiivisesti. En ole pitänyt maata kummoisena mutta ainakin tämä
länsirannikko reilun 100km. Pitkällä hiekkarannallaan oli todella upea. Kuvia
tuli napsittua 37 kappaletta päivän aikana. Täytyy joskus toiste ajella
kunnolla Tanskaa ees taas, ehkäpä sen saa ujutettua samaan reissuun etelänorjan
kierroksen kanssa sitten joskus…195km.




30.Päivä 10.06

Ajelin biitseillä. Kamera rikkoontui kun kuvasin dyynejä jossa hiekka pöllysi
ilmassa, en osannut kuvitellakaan, että kameran zoomin voisi hienon hieno
hiekka tukkia. Aluksi kamera kyllä yritti väkisin aukaista zoomia mutta se vain
rahisi. Kotiin päästyäni yritin sitä parhaani mukaan korjata mutta ei
onnistunut. Vakuutusyhtiö korvasi kameran nykyhinnan, eli se meni kohdalleen.
Itse päivä oli aikalailla edellispäivän tapainen. Tarkoitus oli yöpyä vielä
tämä yö ulkosalla mutta kun polkeminen tuntui niin helpolta, saavuinkin jo
Hirtshalsiin asti jossa majoituin hostelliin. Siihen piti polkemisen loppua,
juuri kun pääsi tähän hyvään rytmiin jossa ensimmäinen 100km. meni jo
leikitellen. 160km.


31.Päivä 11.06

Sain sen kameran zoomin kulkemaan syljellä ja nappasin pari kuvaa Hirtshalsista,
tosin näiden kuvien jälkeen se zoomi ei sitten enää ole hievahtanutkaan, eikä se
kamera lunnollisesti käynnistynytkään. Päivä muuten meni lähinnä pohjoisen
pienen satamakaupungin ympärillä kävellen. Muistin suunnilleen pääkohdittain
kaupungin keskustan, olinhan ollut Hirtshalsissa edellisen kerran Joulukuussa
2003. Ostin myös laivalipun Osloon Colorlinen terminaalista. Hintaa oli 360DKK.
Eli n. 50€


31.Päivä 12.06

Laivalla puksuttelin Osloon, en ollut ainut pyöräilijä vaan samalla laivalla
tuli 40 muuta pyöräilijää! Aivan uskomatonta mutta norjalaisille Tanska on
suuri matkailukohde, tai ainakin polkupyöräilijöille. Norjan laivalla on
muutenkin aikalailla samanlainen tunnelma kuin meidän ruotsin laivoilla, mitä
nyt ainakin tämä laiva oli huomattavasti parempaa tasoa kuin Vikingin laivat.
Hintatasokin on yhtä edullinen, eli norjalaisille todellinen hintaparatiisi kun
vertaa hintoja maiden hintoisin. Alkoholi maksoi laivalla edullisimmillaan
vajaan puolen maiden hinnoista.
Pyörällä selvisin satamasta yllättävän hyvin Sentral Stasjonille, olihan tämä jo
10. Kerta Oslossa joten kyllä siellä jo osaakin liikkua. Raju ukkoskuuro sattui
vaan kohdalle.
Mulle oli itsestäänselvyys se, että mä pääsen bussilla tai junalla Tukholmaan.
Talutin pyörää bussiterminaaliin jossa kysely Säfflebussenilta toi esiin sen
faktan ettei pyörää missään nimessä oteta bussiin. Sanoivat, että varmaan ainoa
vaihtoehto polkemisen lisäksi olisi juna. Nopeasti juosten taas junaterminaalin
puolelle jossa taas selvisi se ettei Oslon ja Tukholman välillä liikennöivä SJ
ota missään nimessä polkupyöriä junaan.. Ei voinut kuin ihmetellä tätä
ruotsalaisten politiikkaa. Mikä siinä nyt on ettei edes junaan huolita pyörää.
Bussiinkin mahtuisi mutta se on vaan sääntö jolle ei voi mitään. Tyhmiä nuo
ruotsalaiset ainakin tämän asian tiimoilta.
Mietin vähän asioita… En ala kyllä polkemaan Oslosta nyt itään koska sataa vettä
kaatamalla ja Oslosta on aika vaikea päästä pois polkupyörällä, lisäksi aika
myöhä jo..
Menin uudelleen lippujonoon ja pääsin samalle tiskille saman naisen juttusille,
päädyin ostamaan Kongsvingeriin lipun joka on siis viimeinen norjalainen
kaupunki 30km:n päässä Ruotsin rajasta. Oli muuten todella ystävällistä
asiakaspalvelua kun hänkin mietti erilaisia vaihtoehtoja eikä vaan sanonut ”ei
tämä ole mikään tietotoimisto” niin kuin liian moni olisi sanonut. Juna
Kongsvingeriin lähtee 0:09, sitä ennen oli aikaa kävellä tätä suurta ja
viihtyisää asemaa edestakaisin. 8km.

32.Päivä 13.06

Juna saapui Kongsvingeriin 1:30 josta lähdin ilman karttaa polkemaan Ruotsin
suuntaan, onneksi tämä oli aika tuttua seutua niin suunnilleen tiesi minne
mennä. Oli vielä aika pimeää mutta tienreunan valkoisen viivan jo erotti juuri
ja juuri. Kävin 80km:n jälkeen kysymässä vielä mahdollisuuksia Arvikan
juna-asemalta ja siellä sain tietoon samat asiat kuin Oslossa. Ruotsin
rautatieyhtiö SJ (olikohan se nyt Sverige Jernvägn tjsp.) ei kuljeta
polkupyöriä kuin yhdellä yhteydellä välillä Tukholma-Göteborg. Samat litaniat
kuulin myös busseista, Ruotsissa ei kuljeta ainutkaan bussiyhtiö polkupyöriä.
Taitaa olla päättänyt asioista SJ:llä ja bussiyhtiöissä juuri jotkut läskikasat
jotka ei ole ikinä polkupyörää nähneetkään. Syy miksi en olisi tykännyt
pyöräillä Oslo-Tukholma väliä oli se ettei se olisi antanut mulle mitään uutta,
olen kulkenut sen välin niin monta kertaa. Lisäksi moottoriteiden kanssa mulla
ei ole ollut muualla niin paljon ongelmia kuin juuri tällä välillä. Onneksi
nettisää lupasi aurinkoista ilmaa tälle viikolle. Mä poljin sisuuntuneena aina
Filipstadiin asti jossa tuli hyvä lämmitetty P-paikan vessa vastaan. Asetuin
nukkumaan sinne ja 11 aikaan illalla heräsin armottomaan ovenhakkaamiseen. 20
min. Kuluttua avasin sen oven kun arvelin esim. siivoojan olevan paikalla (he
usein putsasivat näitä tälläisiä P-paikkojen virkistysalueita yöaikaan) Oven
avattuani näin 4 hengen porukan olevan suu auki oven toisella puolella. He
mogersivat jotain enkä oikein ymmärtänyt mitään. Sitten pitkien selvittelyjen
jälkeen mulle selvis, että hekin ovat tulossa nukkumaan samaan vessaan. Voi
tosiaan kuulostaa ika koomiselta ja sellaista se olikin.. Joku jo nukkuu
vessassa ja sitten vielä 2 henkilöä lisää haluaa tulla nukkumaan samalle
lattialle. Mä sanoin ettei se onnistu koska mä haluan nukkua yksin, ne intti
vastaan vaikka kuinka kauan enkä mä voinut muuta kuin suostua.. Tämä toinen
mies taas kävi läpi nukkumapaikat tyyliin ”you sleep here, I sleep here, he
sleep here”. Siinä oikeestaan kaikki mitä nämä Romanialaiset autolomalaiset
osasivat kertoa. No ei auttanut muuta kuin hyväksyä tarjous ja asettua
nukkumaan tähän 2X3m. kokoiseen vessaan.. Ajattelin vaan uutena
elämänkokemuksena tämänkin.. Kaikkea sitä vaan elämässä eteen tulee. 226km.

33.Päivä 14.06

Ei mitään erikoisempaa tänään. Rennosti ajelin aurinkoisessa säässä pikkuteitä
myöten. Yöksi pikkumännikköön 146 km.

34.Päivä 15.06

Vähän haeskelua Västeråsin jälkeen. Kuuma päivä. Yöksi vanhalle P-paikalle joka
oli suljettu kivillä autoilta. Oli hyvä nukkua. Tukholmaan reilut 40km. 149 km.


35.Päivä 16.06

Nousin jo aamu 6:n paikkeilla johtuen kylmästä yöstä ja siitä tiedostuneena,
että polkeminen alkaa olemaan loppusuoralla. Tukholmaan selvisin ilman suurempia
ongelmia, pari kertaa sai kysyä risteyksissä cityn suuntaa kun pyöräteillä
poljin. Vikingin satamakin oli muistissa, ostin Helsinkiin lipun ja pyörin
kaupungilla. Oli hieno kesäpäivä Tukholmassa. Laiva lähti Hesaan 16:45. 56km.

36.päivä 17.06

Saapuminen Helsinkiin 9:55 olemattomien yöunien jälkeen, se on sitä hytittä
matkustavan arkea. Koko reissun pituus oli 3780km. Todellakin ei ihan tie
vienyt sinne minne suunnitelmissa oli mutta eipä tuo hetkauta. Opin taas paljon
ja elämänkokemusta tuli lisää, tiedän mitä odottaa venäjältä kun sinne sitten
uudelleen menen. Myös joskus suunnitelmissa olleet Baltian maat on jo nyt nähty
kuten Tanskakin. Eli se positiivisimpana tästä reissusta. Jatkossa myös tiedän
kevyen alun olevan viisaampaa kuin kaikki pelissä polkemisen. Kyllä se kunto
sitten nousee kuitenkin ja päivämatkan keskiarvo sitä mukaa. Ei tarvitse pelätä
sitä koska ainakin Tanskassa 200km. oli jo lähes nautittavaa ajoa. Olihan myös
2004 vuodella merkitystä, kyllä sen huomasi kun 1 vuosi oli kokonaan jäänyt
pyöräilemättä.

Näitä näin Venäjällä sekä Baltian maissa lähemmäs 100

KIITOS! North-West Import Oy ja Bike Planet

Palautteen mukaan teen liian negatiivisia kertomuksia, no lähinnä kirjoitan vain sen
mukaan juttuja miltä on tuntunut. Jokainen voi lähteä vaikka Venäjälle polkemaan
ja sitten kirjoittaa positiivisia kokemuksia niin paljon kun huvittaa. Minua ei tapettu siellä
eikä edes ryöstettykään. Myös väite, että Venäjällä ei ole ainuttakaan päällystettyä
tietä oli aika koominen. Kaikkea ne ihmiset tarinoikin... Reissuja tulee vielä, ja paljon!